Visiitti Fiskarsiin – Rekolan Panimo


rekola logo

Eräänä tammikuisena lauantaina saimme ainutlaatuisen tilaisuuden vierailla Rekolan Panimolla Fiskarsissa. Rekolan Jari toivotti meidät tervetulleiksi idearikkaaseen ruukkimiljööseen ja avasi meille oluen panemisen alkeita. Nämä mimmit kun eivät vielä panemisesta paljoa tiedä.

Rekolan Panimo on vuonna 2011 perustettu Jari Leinosen ja Juha Kurosen yritys, jonka ensimmäiset oluet tulivat markkinoille juhannuksena 2012. Panimo työllistää tällä hetkellä neljä henkilöä, mikä on pienpanimolle hatunnoston arvoinen saavutus. Panimo muutti Mäntsälästä Fiskarsin ruukkiin vuonna 2014, kun tilat alkoivat käydä ahtaiksi ja Rekolan tuotteet löysivät suomalaisten suut. Fiskars -yhtiö otti Rekolan Panimon avosylin vastaan täydentämään käsityöläiskylänsä kirjoa.

Maallikon silmin Jarin panovehkeet olivat varsin vaikuttavat. Suurten tankkien rinnalle on nousemassa myös  Ärgäs Distillery, ja hyvällä lykyllä tislaamon tuotteita saattaa päästä nauttimaan jo tämän vuoden joulukuussa. Vanhalle keittiömestarille ei kuitenkaan pelkät pullojen pyörittelyt riitä, vaan hänellä on sormensa pelissä myös Fiskarsin Perinnejuustolan toiminnassa.

Kierroksemme panimolla lähti alkuun aivan oluenteon ensiaskelista. Jari kertoi meille vaihe vaiheelta, kuinka maittava rekolalainen syntyy.

rekola tankit

Jyvästä jumalten juomaksi

Kaikki lähtee liikkeelle raaka-aineista. Rekolan Panimolla on käytössään noin 20 mallasta, joista lähes kaikki ovat kotimaista alkuperää. Maltaiden joukosta löytyi myös aamupalapöydästä tuttu Nalle -hiutalesäkki. Raaka-aineiden lisäksi tarvitaan laitteet: Jari esitteli meille kuumavesiastian, mäskipöntön ja keittokattilan, josta Rekolan oluet saavat alkunsa. Lähdetäänpä liikkeelle kuitenkin aivan alusta eli mallastuksesta.

Mallastus: Mallastuksessa jyvä kostutetaan, jotta se alkaa itää.  Kosteus möyhentää maltaan kova ytimen ja jyvän omat entsyymit aktivoituvat. Entsyymien synnyttyä mallas kuivatetaan, juurten alut erotellaan jyvistä rummussa ja näin saadaan mallastettu jyvä. Kuivauslämpötila määrittää maltaan paahtoasteen.

Mäskäys: Maukas mallas jatkaa matkaansa mäskipönttöön kuuman veden kera. Veden lämpötilaa säätelemällä saadaan määriteltyä oluen sokeripitoisuus: mitä kuumempi vesi, sitä makeampi soppa.  Maltaan tärkkelys muuttuu sokeriksi jyvän omien entsyymien avulla. Rekolan Panimon olut mäskätään yhdessä tasaisessa lämpötilassa, mutta raharikkailla laitteilla lämpötilaa voidaan säädellä myös prosessin aikana.

Vierre: Neste siivilöidään ja pumpataan keittokattilaan kirkastumaan.  Vierteeseen lisätään mahdolliset mausteet, keittämisen alussa katkerot ja loppupuolella humalat. Näistä syntyy oluen maut ja tuoksut. Sitten ei kun jäähtymään!

Vierre siirretään tankkiin, jonne lisätään myös hiiva. Hiiva syö sokereita eli Jartsaa lainaten: ”Pissaa alkoholia ja piereskelee hiilidioksidia.” Aktiivikäymisen pituus riippuu olutlaadusta. Tässä vaiheessa voidaan harrastaa myös kuivahumalointia, jolla saadaan olueen lisää tuoksua. Pääkäymisen loppupuolella venttiilit suljetaan, jolloin paine nousee eikä hiilidioksidi pääse pakenemaan. Näin saadaan aikaan oluen kuplat ja vaahto.  Kommelluksien varalta on mahdollista lisätä hiilidioksidia myös jälkikäteen.

Kun hiiva on tyydyttänyt sokerinälkänsä, se valahtaa tankin pohjalle, josta se lasketaan pois uusiokäyttöön tai viemäriin. Esimerkiksi, Amerikan Serkku ja Metsän Henki tehdään samasta hiivasta. Valmistuvaa olutta tarkkaillaan, mittaillaan ja maistellaan toivotun lopputuloksen varmistamiseksi. Kun maku on kohdallaan, on pullotuksen aika. Rekolan tuotanto on kasvanut siinä määrin, että jokaiselle oluelle löytyy oma tankkinsa. Tällöin olutta ei tarvitse varastoida panimolla laatikkokaupalla, vaan olut siirtyy pullotuksen jälkeen eteenpäin mahdollisimman joutuisasti.  Tuoretta tavaraa tankista kylille!

Pienpanimotuottajan arki ei ole kuitenkaan pelkkää seitinohutta päivätirriä, vaan syvää sukellusta miesreiästä mäskipönttöön. Omat sotkut siivotaan huolella: Jarin sanoin, noin 70% ajasta kuluu tankkien ja pönttöjen puunaukseen. Jos desinfiointia ei suoriteta huolella, on olutkin mennyttä.

rekolan pullot

Maisteluhommia

Töiden jälkeen alkoivat huvit! Jari tarjoili meille laajan kattauksen omia tuotteitaan, joista vinkkaamme teille kaksi. Olutlasien keskelle eksyi myös pieni palanen Perinnejuustolan vuohenjuustoa, jonka matkalaiset kernaasti nauttivat.

Luomu Musta Valssi 4,3%

Musta Valssi on Rekolan Panimon ja Mathildedalin kyläpanimon kanssa tehty yhteistyöolut. Ajatus tummasta lagerista syntyi, kun Jari ja kyläpanimon Tuomo pohtivat, mitä olutta ravintoloista tulee enää harvemmin tilattua. Miehet olivat yhtä mieltä, että tarjolla olevat lagerit maistuvat turhan makealta. Ratkaisuna oli siis tehdä omaa suuta miellyttävä kuivahko, tumma lager.

Musta Valssi viittaa nimellään teräksen valssaukseen, jota molemmissa panimokylissä on aikoinaan ahkerasti harrastettu. Nimi muuttuu nauttijansa näköiseksi, kohtalokkaasta tanssista kuolemaan. Ei anneta kuitenkaan melankolisuuden viedä mennessään, sillä tällä herkullisella luomutuotteella saat itsellesi taatusti kepeän mielen! Erityisesti Every Beer I Taken Nooraa miellytti Jarin ja Tuomon paahteinen tumma lager, ilman sen suurempia sokerimääriä.

musta valssi

Metsän Henki 4,5%

Metsän Hengen omaperäinen maku sai kuvaajamme hihkaisemaan ”oho!” ensikulauksen yhteydessä. Tässä poikkeavassa oluessa on makea tuoksu, punaruskea väri ja brittibitterimäinen maltaisuus. Makunsa olut saa ihan lähikyliltä kerätystä kuusenkerkästä. Lähituotannon hyödyntäminen ja ekologisuus tuli esille moneen otteeseen vierailumme aikana. Every Beer I Take arvostaa!

Erikoisuudessaan Every Beer I Take suosittelee Metsän Henkeä valikoituihin hetkiin, ei litratolkulla lipitettäväksi. Kuusenkerkkä jäi kuitenkin kutkuttelemaan mieltämme ja kevään korvalla Metsän Henki saapunee uudestaan seuraamme!

Metsän Henki

Every Beer I Taken mysteeriolut

rekola mysteeriolut

Terveiseksi Jartsalle veimme hyvin salaperäisen pullon. (Pullon riisuminen virallisesta univormustaan tuotti meille hieman haasteita, kurkata voi Instagrammista @everybeeritake). Jarille jäi tehtäväksi selvittää oluen salat ja nimetä tuote uudestaan.

Onnekseen Jari on valinnut oikean ammatin, ei ollut miehestä Sherlockiksi.. Annamme kuitenkin erehtymisen anteeksi, sillä Jari kertoi meille kyseisen oluen vaihtaneen laatuaan alesta lageriksi ja hiivasta toiseen. Ei, se ei ollut Metsän Henki vaan Ruukin Juhla! Every Beer I Taken hyväksi, 1-0.

Emme valitettavasti tavanneet toista miestä Rekolan takana. Tarina kertoo kuitenkin Juhan ottaneen Jariin yhteyttä panimopuuhista ja ilman tätä soittoa Suomen kansa saattaisi olla monta makunautintoa köyhempi. Tuhannet kiitokset Jarille lämpimästä vastaanotosta ja herkullisesta kattauksesta, sekä tuhannet kiitokset Juhalle tärkeästä soitosta.

rekola jarin vehkeet

Psst. Rekolan Panimolta on tulossa pian myös uutukainen olut, vahva vaalea belgi Paavin Polku. Sitä odotellessa menkääpä tsekkaamaan Rekolan muuta tarjontaa panimon omille nettisivuille osoitteeseen www.rekolanpanimo.fi ja suunnatkaa kipin kapin kaupoille hakemaan mieluisanne!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *